Kannattavuus paranee tuottavuuden kehittämisen kautta. Samoin kannattavuus paranee kun hintasuhde kohenee. Tuottavuus ja hintasuhde eivät kuitenkaan ole toisistaan riippuvaisia.
Tuottavuus kehittyy yrityksen omien toimintojen kautta; sisäiset tekijät. Hintasuhde määräytyy markkinoilla hintojen kautta, yrityksen on sopeutettava toimintansa; ulkoiset tekijät.
Kilpailukyvyn jatkuva parantaminen vaatii sisäisten- ja ulkoisten tekijöiden nykytilan tuntemusta, tavoitteiden asetantaa sekä tahtoa ja osaamista tarvittaville muutoksille.

Työsisältö - työn tai tuotteen rakenteen vakiointi
Tuotesuunnittelija määrää > 70 % kokonaiskuluista, sillä piirustukset ja rakenteiden selkeys tai monimutkaisuus vaikuttavat lattiatason tekemiseen ja oikean laatutason hahmottamiseen.

Laatu määritetään asiakkaan tarpeista ja ohjeistetaan piirustuksissa, mutta laatu tehdään prosesseissa erilaisilla työmenetelmillä.
Voidaan myös kysyä onko suunnitelmat toteutettavissa nykymenetelmillä ja koneilla, meillä ja verkostoissa?
Tuoterakenteet ja käytettävät osat, komponentit sekä ruuvit ymv. tulisi vakioida ja osakokonaisuuksista kehittää moduuleita joita voidaan käyttää useissa kohteissa.
Tuoterakenteiden kautta on mahdollista vakioida ja kehittää työmenetelmiä jolloin saadaan lähes sarjatyön etu asiakaskohtaisessa valmistuksessa.
Monimutkainen tuoterakenne vaatii työnsuunnittelun panosta, muuten ongelmat ratkaistaan vasta lattiatasolla jolloin tuottavuus laskee.
Yksinkertaista rakenteita – vähemmän avustavaa henkilöstöä – helpompi valmistaa – kilpailukykyisempi tuote.

Menetelmä on tapa tehdä työ.
Prosessien mallinnus ja tavoitteiden määritys luo perustan layout suunnittelulle.
Tuotantojärjestelmä on teknisen välineistön ja ihmisten muodostama kokonaisuus, jonka tehtävänä on tuottaa kulloisenkin tuotanto-ohjelman mukaisesti tuotteita hankituista raaka-aineista ja puolivalmisteista.
Tuotantojärjestelmän toiminta edellyttää materiaalivirtauksen järjestämistä ja hallinnollisen informaatiojärjestelmän muodostamista, prosessia.
Layout toteutukseen sisältyy LEAN 5S vaatimukset ja ylläpitoon seuranta. Layout- ja työpaikkasuunnittelu kuuluu myös perusosaamiseen kun halutaan ylläpitää ja kehittää tuottavuutta.
Menetelmäsuunnittelun tavoitteena on yksinkertaistaa ja nopeuttaa tuotteiden valmistusprosessia jatkuvan kehittämisen periaatteita ja käytäntöä soveltamalla, ottaen samalla huomioon ihmiseen kohdistuvat fyysiset ja psyykkiset tekijät.
Ilman menetelmäsuunnittelua valmistus ajelehtii vaiheesta toiseen yrityksen sisällä sekä koko verkostossa. Tavoitteena on vakioida työympäristö ja työmenetelmät sekä saavuttaa joustava kapasiteetin käyttö.
Menetelmätyö sisältää samat vaiheet kuin mikä tahansa kehitystyö:
analysoi – suunnittele – toteuta – mittaa

Työnopastus ja oppiminen
Hyvin suunnitellun työmenetelmän oppiminen nopeasti ja oikein on työnopastuksen perusta. Tällä taataan elinkaareltaan lyhyidenkin tuotesarjojen sekä tilaustuotannon kannattavuus valmistuksen alusta lähtien. Ihmiset myös viihtyvät työssään paremmin kun tavoitteet ja osaaminen kohtaavat.

Tuottavuus kasvaa oppimiskäyrän mukaan, eli saman tehtävän määrän kaksinkertaistuessa tuotteen tai vaiheen tekemisen yksikköaika laskee 10–20 %. Erityisen tärkeää on seurata uuden tuotteen tai valmisteen sisäänajoa jotta mahdollisimman nopeasti päästään kannattavaan valmistukseen vrt. yksikkö- / kumulatiivinen aika.
Jokainen uusi työ tai uusi henkilö organisaatiossa vaatii oppiakseen työnopastusta, mitä tehokkaampi opastus sitä nopeammin tuottavuus ja laatu on normaalilla tasolla ja kilpailukykyinen.

Työaika - työvaiheen, työn, tuotteen yksikköaika
Menetelmäkehityksen kautta varmistetut oikeat työmenetelmät opastetaan henkilöstölle jonka jälkeen vielä seurataan suoritustasoa ja sen kehittymistä. Vasta kun henkilö osaa työn siitä voidaan mitata työntutkimuksella aika. Aikatietous on menetelmätyön perusta. Aikatietojen avulla voidaan

  • analysoida työtä
  • verrata prosesseja ja menetelmiä
  • kehittää tuottavuutta
  • määrittää hinnoittelun tavoitteita
  • ohjata valmistusprosesseja
  • rakentaa palkkaustavoitteita

Työntutkimus pitää sisällään erilaisia ajanmääritysmenetelmiä, joiden avulla ammattihenkilö tutkii työn, tekee siitä analyysin, laskee työarvon sekä huomioi myös kehityskohteet. Erilaisista vakiomenetelmistä, joiden työaika tunnetaan, muodostetaan laskennallinen ajanmääritysmenetelmä, tämän avulla voidaan vaiheistaa työ sekä laskea sitä vastaava työarvo. Näin voidaan tehdä mm. ilman, että tuotantoa olisi vielä aloitettu.

Ajankäyttö - kokonaistyöajan käyttö
Päivittäinen työaika on läsnäoloaika josta suurin osa tulisi kohdistua tuotteiden valmistukseen. Kokonaistyöajan käytön tehokkuus riippuu koko henkilöstöstä, johdosta työntekijään. Miten toiminnot ja tehtävät on organisoitu?  Tehdäänkö koko ajan oikeita tuottavia asioita, onko lattiatasolla mahdollisuus tehdä tuottavaa työtä? Toimiiko myynti, hankinta, suunnittelu, materiaalitoimitukset, työnjohto, työntekijä niin että aika käytetään vain asiakkaan tilauksen jalostamiseen.